26. syyskuuta 2011

Terveisiä teatterista

Liki kahden kuukauden hiljaiselo blogissa! Huhhuh! En ole lukenut teidän blogeja, enkä ehtinyt päivittämään tätä...


...tämän takia. Ohjasin Turkuun Jo-Jo teatterille Saatana saapuu Moskovaan. Ensi-ilta oli lauantaina, esitykset viikonloppuisin marraskuun puoleenväliin saakka. Sideshowta, sirkusta, teatteria ja nukketeatteria yhdistävää teosta on ollut raskas tehdä, mutta nautittava katsella. Turun Sanomien kritiikin voit lukea tästä.

Olen viettänyt Turussa kerrallaan n. 5 päivää viikosta, sitten yleensä 2-4 kotona (töitä toki on ollut silloinkin). Kaikilla on ollut rankkaa, mutta nyt lopussa kiitos seisoo. Perhe on pärjäillyt hienosti ilman minua.

Jännää muuten, miten isän reissutyö ei ikinä ole kovinkaan kummoinen juttu, mutta äidin työskentely toisessa kaupungissa on herättänyt paljon ihmetystä ja jopa paheksuntaa. "Miten ne pärjää siellä ilman sinua?" on kysytty useammin kuin kerran. "Mutta kuka hoitaa Puhia?" lähes yhtä usein. En ymmärrä. Puhilla on hieno isä, joka on pärjännyt tämän ajan upeasti. Ja koko ajan ollaan tiedetty, että tulee tämä päivä, kun proggis on mun osaltani ohitse, ja voidaan taas jatkaa normaalia elämäämme.

Ei kommentteja: